• Itsenäistyi 14. Toukokuuta 1948
• Väkiluku: 7 797 400 (n. 365,3 asukasta / km)
• Pääkaupunki: Jerusalem (as. 732 100)
• Viralliset kielet: Heprea sekä Arabia
• Valuutta: Israelin uusi sekeli
(1 euro on noin 5.04 Israelin uutta sekeliä)
• Valtiomuoto: Parlamentaarinen demokratia
• Presidentti: Shimon Peres
• Pääuskonto: Juutalaisuus
• Juutalaisten "Luvattu maa"
• Kansallislaulu: Hatikva
Israelin perustaminen
Iso-Britannia poistui alueelta ja Israel perustettiin 14. toukokuuta 1948 Palestiinan alueelle ennen Britannian mandaatin lakkauttamista keskiyöllä 15. toukokuuta. Konflikti laajeni, kun Egyptin, Syyrian, Jordanian, Libanonin ja Irakin joukot hyökkäsivät Israeliin (kts. kuva). Syttyneessä sodassa siirtomaajärjestelmää vastaan ollut Neuvostoliitto tuki Israelia, kun taas Iso-Britannia vanhana siirtomaaisäntänä tuki edelleen arabeja itsenäistyvää siirtomaataan vastaan. Taisteluja käytiin lähinnä Israelin ulkopuolella, palestiinalaisille jäädyllä alueella. Sodan päätyttyä Israelin haltuun jäi suurempia alueita kuin YK:n maanjakosuunnitelmassa oli kaavailtu. Samalla Egypti miehitti Gazan ja Transjordania Länsirannan. Suuri määrä arabeja pakeni tai karkotettiin uuden Israelin alueelta, YK:n mukaan jopa 711 000. Näihin päiviin asti jatkuneen Lähi-idän kriisin vuoksi on pakolaiskysymys edelleen ratkaisematta eikä siihen ole saatu vielä ratkaisua. Israelin perustamisen jälkeen alkoi Euroopasta ja muualta maailmasta muuttaa alueelle suurin joukoin holokaustistaselvinneitä juutalaisia, ja maan väkiluku kaksinkertaistui ensimmäisen itsenäisyysvuotensa aikana. Seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 600 000 juutalaista pakeni tai karkotettiin ympäröivistä arabimaista sekä Iranista Israeliin.
Historia
Esihistoria
Israelilla on takanaan pitkä esihistoria ennen "virallista" valtioksi tulemista. Alueella on toiminut Israelin kuningaskuntavuosina 1020–722 eaa.. Noin vuodesta 1200 eaa. lähtien aluetta hallitsivat juutalaiskuninkaat, kunnes se joutui Assyrian hallintaan. Sen jälkeen alue oli vuorotellen Babylonian, Persian valtakunnanja seleukidien hallinnassa. Makkabealaiset nousivat 165 eaa. kapinaan seleukideja vastaan ja perustivat uudelleen Juudean kuningaskunnan. Herodesten hallitsijasuvun aikana Juudea joutui Rooman valtaan.
Varsinainen historia
Juutalaiskuninkaiden jälkeen aluetta hallitsi lähinnä juutalaisiin vihamielisesti suhtautuneita hallitsijoita. Rooman valtakuntaa vastaan juutalaiset nousivat kaksi kertaa juutalaissotien nimellä tunnettuun kapinaan, ensin vuosina 66-70 (Vuonna 70 Jerusalemin temppeli tuhoutui) ja myöhemmin Bar-Kokhban johdolla vuosien 132-135 aikana. Molemmilla kerroilla roomalaiset kukistivat kapinat ylivoimaisesti. Kauan ennen juutalaissotia oli juutalaisia asunut runsaasti muualla kuin Israelissa, mutta kapinoiden jälkeen roomalaiset pakottivat loputkin juutalaiset eri puolille valtakuntaa. Roomalaiset alkoivat käyttää Israelin entisestä alueesta nimeä Palestiina, joka johtui rannikolla aikoinaan asuneista filistealaisista.
Rooman valtakunnan hajottua Palestiina joutui ensin Bysantille, mutta arabit valloittivat sen vuonna 638. Näistä ajoista 1900-luvulle saakka enemmistö maan asukkaista oli ollut arabeja. Välillä maa oli jonkin aikaa ristiretkeläisten hallussa, mutta muslimit valloittivat sen aina takaisin. Sitä hallitsivat useat eri hallitsijat, kunnes sen valloitti vuonna 1517 osmanien valtakunta, johon se kuului aina vuoteen 1917. Sen jälkeen Israel kuului Britannian mandaattialueeseen, kunnes maa itsenäistyi vuonna 1948.
Vuonna 1956 Egypti päätti ottaa Britannian ja Ranskan omistaman Suezin kanavan omaan omistukseensa ja siitä seurasi Suezin kriisi. Myöhemmin vuonna 1967 Egypti saartoi Israelin laivaliikenteen Punaisellamerellä, poisti rauhanturvaajat alueelta ja siirsi tankkeja ja satoja sotilaita Siinain alueelle ilmoittaen olevansa valmis sotaan Israelia vastaan. Israel päätti vastata hyökkäämällä, ja kuuden päivän sotaalkoi Israelin ennalta ehkäisevällä iskulla, jolla se nujersi nopeasti Egyptin ilmavoimat. Jordania huomasi tilaisuutensa tulleen ja hyökkäsi Israelin kaupunkeihin Länsi-Jerusalemiin sekä Netanyaan. Sodan lopussa Israelin alueelle jäivät Gaza, Siinain niemimaa, Länsiranta ja Golanin kukkulat. Syyria ja Egypti hyökkäsivät Israeliin 1973 niin kutsutussa Jom Kippur -Sodassa, jonka he kuitenkin hävisivät ja sota oli ohi jo kolmen viikon päästä. Israel hyökkäsi sisällissodan repimään Libanoniin vuonna 1982 torjuakseen Israelin pohjoisosiin tehtyjä iskuja. Turvattuaan Libanonin eteläosan Israel poisti lähes kaikki joukkonsa Libanonista vuonna 1986. Pieni osa armeijasta jäi Etelä-Libanonin Armeijan tueksi. Vuonna 2000 Israel vei joukkonsa pois ja tilalle tulivat Hizbollah-järjestö sekä YK:n rauhanturvajoukot.
Palestiina ja Israel ovat yrittäneet saada rauhaa aikaan jo monia kymmeniä vuosia. Ensimmäisen intifada (palestiinalaisten kansannousu) puhkesi joulukuussa 1987 ja päättyi vasta vuonna 1993, kun maat allekirjoittivat Oslon sopimuksen. 2000 käynnistyi Toinen intifada, kun Oslon sopimuksesta oli lipsuttu liikaa. Sen seurauksena Israel rakentaa turva-aitaa rajalle. Haagin kansainvälinen tuomioistuin on tuominnut aidan ja vaatinut sen purkamista.
Nykyaika ja talous
Israelissa vallitsee parlamentaarinen demokratia. Vuoden 2009 vaaleissa parhaiten menestyivät oikeistopuolueet, ja hallitus muodostettiin Benjamin Netanjahun johdolla. Likud-hallitusta tukivat Työväenpuolue, Yisrael Beiteinu ja Shas. Eniten huomiota herätti arabivastaisista lausunnoistaan tunnettu ja rasistiksi leimattu Avigdor Lieberman, joka toimii maan ulkomisterinä. Lieberman sanoutui irti kahden valtion ratkaisusta ja julisti kahden valtion ratkaisun, Annapolin, mitättömäksi.
Vuonna 2010 Gazaan matkalla olleen kansainvälisen avustussaattueen siviiliuhreja tuottanut valtaus 31. toukokuuta 2010 sai osakseen jyrkkää arvostelua. Monet valtiot tuomitsivat Israelin puolustusvoimien toimet, mukaanlukien Israelin naapurimaat, EU, Espanja, Iso-Britannia, Kiina, Kreikka, Ranska, Saksa ja Suomi.
Maan talous voi hyvin, vaikka sillä ei ole paljon luonnonvaroja. Israelissa tehdään paljon elektroniikkaa, jonka takia sitä on kutsuttu Lähi-Idän Piilaaksoksi. Siellä on myös paljon raskasmetallituotantoa (aseteollisuutta). USA takaa Israelille hurjia summia rahaa (yli 50% ulkomaan velasta). Israel saa myös "korvauksia" Saksalta natsi-ajan rikoksien takia.
Väestö ja uskonnot
Israel on ainoa valtio maailmassa, jossa enemmistö väestöstä on juutalaisia. Maan itsenäistymisestä 1948 lähtien väestö on lähes kymmenkertaistunut. Israelin 7,4 miljoonaa asukasta muodostavat värikkään etnisten taustojen, elämäntapojen, uskontojen, kulttuurien ja perinteiden kirjon. Tänä päivänä väestöstä noin 81,5 % on juutalaisia. Ei-juutalaisia, joista suurin osa on arabeja, on noin 18,5% maan väestöstä. Alueen palestiinalaiset haluaisivat oman valtionsa takaisin (Ennen Israelia siellä oli Palestiina)
Israelin uskonnolliset juutalaiset (ns. ääriuskovaiset) jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään: noin 12 % pidetään haredijuutalaisina (ns. ääriortodokseina) ja noin 9 % pitää itseään uskonnollisina sionisteina. Haredit pyrkivät elämään Mooseksen ajan tapojen mukaan ja suhtautuvat periaatteessa epäluuloisesti jopa Israelin valtioon, koska perinteisen juutalaisen käsityksen mukaanhan Israelin tulisi syntyä vasta Messiaan tullessa. Nykyisin haredit ovat entistä kiinnostuneempia politiikasta ja pyrkivät "juutalaistamaan" yhteiskuntaa. Heidän tavoitteenaan on uskonnolliseen lakiin perustuva Toora-valtio. Haredien vaikutusvalta kasvaa heidän väestöosuutensa kasvaessa korkean syntyvyyden ansiosta. Noin 43 % ihmisistä on maallistuneita eli hiloneita, joista 53 % ilmoittaa uskovansa Jumalaan. Kaikista Israelin juutalaisista 65 % uskoo Jumalaan ja 5 % ilmoittaa olevansa uskonnottomia. Kaikista israelilaisista 78 % viettää sapattia.
Israelin arabeista 82,3 % on muslimeja, 9 % kristittyjä ja 8,5 % druuseja. Lähes kaikki muslimiarabit ovat sunnimuslimeja, ja suurin osa asuu maan pohjoisosissa. Kolmeenkymmeneen heimoon kuuluvat beduiiniarabit ovat myös muslimeja ja asuvat harvakseltaan eteläosien aavikoilla. Beduiinit ovat jo yleisesti lopettamassa beduiinielämää ja siirtymässä työvoimaan. Arabikristittyjä asuu Nasaretissa, Shfar'amissa ja Haifassa. Pohjoisissa kylissä asuu noin 3 000 adygeialaista, jotka ovat sunnimuslimeja, eivät kuitenkaan arabeja, eivätkä he kuulu muiden muslimien yhteisöihin. Human Rights Watchin mukaan Israelin arabeihin kohdistuu maan sisällä syrjintää muun muassa koulutuksessa.
Väestötiedot
vuonna 2006
Ikärakenne
0–14-vuotiaita 26,3 %
15–64-vuotiaita 63,9 %
yli 64-vuotiaita 9,8 %
Keski-ikä
29,6 vuotta
Väestönkasvu
1,18% / vuosi
Syntyvyys
17,97 / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus
6,18 / 1 000 henkilöä
Lapsikuolleisuus
6,89 / 1 000 syntymää
Nettomaahanmuutto
0 / 1 000 henkilöä
Eliniänodote
keskiarvo: 79,46 vuotta
miehet: 77,33 vuotta
naiset: 81,3 vuotta
HIV:n levinneisyys aikuisväestössä
0,1%
Lukutaitoisia
95,4 % väestöstä
Maantiede
Israel sijaitsee Lähi-idässä. Lännessä sitä ympäröi Välimeri, idässä niin kutsuttu Iso hautavajoamaja etelässä Punainenmeri. Israelilla on rajat Libanonin, Syyrian, Jordanian ja Egyptin kanssa. Koillisessa Israelissa sijaitsee Golanin kukkulat sekä lumen ja jään peittämä vuori Mount Hermon (2224m). Israelin eteläosissa sijaitsevat Negevin ja Aravan autiomaat. Pääosa Israelin väestöstä elää Israelin pohjois- ja keskiosassa. Tämä alue voidaan jakaa kolmeen pienempään pituusasteiseen sektoriin:
Rannikkoalue lännessä, jossa sijaitsevat Haifan ja Tel Avivin rannikkokaupungit.
Jordanjoki kulkee idässä sijaitsevan pitkän laakson läpi ja liittää yhteen Genesaretin järven ja Kuolleenmeren.
Israelin keskiosissa sijaitsee vuoriketju, joka ulottuu Galilean, Samarian ja Juudean läpi. Täällä sijaitsee myös Jerusalem.
Israelin ilmasto on välimerellinen maan etelä- ja pohjoisosien autiomaita lukuun ottamatta, joista suurin on Negevin autiomaa. Israelissa esiintyy hiekkamyrskyjä keväästä kesään. Maassa on kuuma sateeton kesä ja kesään verrattuna lyhyt, viileä ja sateinen talvi. Ilmasto vaihtelee maan sisällä sijainnin ja Välimeren läheisyyden mukaan. Elokuu on kuukausista kuumin, keskilämpötilat vaihtelevat 18°C–38°C tienoilla. Sateet ovat yleensä rankkasateita, jotka aiheuttavat eroosiota sekä tulvia. Mutta esimerkiksi talvella vesi saattaa tulla lumena maan keskiosan ylämailla, kuten Jerusalemissa. Maan viljellyimmillä alueilla sataa vettä jopa yli 300 millimetriä vuodessa. Israelin maasta on viljeltävää noin kolmasosa.
Kulttuuri
Israel on monikulttuurinen ja -kielinen yhteiskunta, jossa on monia etnisiä ryhmiä ja uskontokuntia. Keskeinen asema kulttuurissa on juutalaisilla juhlilla ja perinteillä. Israelin kulttuuri on saanut vaikutteita eri alueilta muuttaneiden juutalaisten, esimerkiksi sefardi- ja aškenasijuutalaisten sekä etiopianjuutalaisten kulttuureista. Arabivähemmistö on säilyttänyt oman kulttuurinsa. Vähemmistöryhmien perinnön säilymistä tuetaan rahallisin avustuksin ja muulla tuella. Arabit ovat ottaneet aktiivisen osan sähköisessä mediassa yleisissä ja arabiankielisissä tuotannoissa. Haifa, Tel Aviv ja Jerusalem ovat kulttuurin keskuksia, joissa on paljon näyttelyjä, teattereita ja muuta kulttuurielämää. Israelilaiset lukevat ahkerasti sanomalehtiä. Suurimmat päivälehdet ilmestyvät hepreaksi, arabiaksi, englanniksi ja venäjäksi. Kol Israel ('Israelin ääni') tarjoaa radio-ohjelmia kahdeksalla radiokanavalla ja 17 kielellä. Valtiolla on kaksi televisiokanavaa, jotka palvelevat hepreaksi, arabiaksi ja englanniksi. Yhdellä kaupallisella kanavalla toimii kolme yksityistä tuottajaa. Maksullinen kaapelitelevisio on saatavissa suurimmassa osaa maata, ja sen kautta on mahdollista vastaanottaa useiden amerikkalaisten, eurooppalaisten ja aasialaisten televisioiden ohjelmia. Israelilla on vuosituhansien historia, ja se on historiallisesti tärkeä neljälle yksijumalaiselle uskonnolle. Arkeologiaan on panostettu paljon Israelissa, ja muinaisjäännöksiä on suojeltu, kaivettu esiin ja asetettu yleisön nähtäväksi.
Jerusalem
Panoraamakuva Jerusalemista
Jerusalem, Pyhä Kaupunki, on kaupunki, jota kuvaa antiikin ja modernin sekä pyhän ja maallisen kohtaaminen. Maailman kolme suurinta monoteististä uskontoa (Kristinusko, Juutalaisuus, Muslimi) ovat tiivisti sitoutuneita Jerusalemiin ja kaupunki toivottaakin tervetulleiksi eriuskoiset pyhiinvaeltajien sankat joukot, jotka ikuisesti hakeutuvat Israelin pääkaupunkiin ja sen pyhäköille. Se on myös paikka, missä eri uskontojen edustajat ovat konfliktissa toistensa kanssa: Se mille uskonnolle kaupunki todellisuudessa kuuluu ei ole ratkaistu. Terrori-iskut ovat osa arkipäivää ja se varjostaakin Jerusalemin aluetta: Kaupunki oli ennen jakautunut kahtia, Itä- ja Länsi-Jerusalemiin. Välissä oli muuri, joka nyt kuitenkin on jo poistettu, mutta silti alueiden välillä on "näkymätön muuri". Erityisesti terroritekoja tekevät palestiinalaiset, jotka ovat menettäneet asuinalueensa Israelin valtiolle ja ovat pakolaisia omassa maassaan Palestiinassa.
Israel
Faktoja Israelista:
• Itsenäistyi 14. Toukokuuta 1948
• Väkiluku: 7 797 400 (n. 365,3 asukasta / km)
• Pääkaupunki: Jerusalem (as. 732 100)
• Viralliset kielet: Heprea sekä Arabia
• Valuutta: Israelin uusi sekeli
(1 euro on noin 5.04 Israelin uutta sekeliä)
• Valtiomuoto: Parlamentaarinen demokratia
• Presidentti: Shimon Peres
• Pääuskonto: Juutalaisuus
• Juutalaisten "Luvattu maa"
• Kansallislaulu: Hatikva
Israelin perustaminen
Iso-Britannia poistui alueelta ja Israel perustettiin 14. toukokuuta 1948 Palestiinan alueelle ennen Britannian mandaatin lakkauttamista keskiyöllä 15. toukokuuta. Konflikti laajeni, kun Egyptin, Syyrian, Jordanian, Libanonin ja Irakin joukot hyökkäsivät Israeliin (kts. kuva).
Historia
Esihistoria
Israelilla on takanaan pitkä esihistoria ennen "virallista" valtioksi tulemista. Alueella on toiminut Israelin kuningaskuntavuosina
1020–722 eaa.. Noin vuodesta 1200 eaa. lähtien aluetta hallitsivat juutalaiskuninkaat, kunnes se joutui Assyrian hallintaan. Sen jälkeen alue oli vuorotellen Babylonian, Persian valtakunnanja seleukidien hallinnassa. Makkabealaiset nousivat 165 eaa. kapinaan seleukideja vastaan ja perustivat uudelleen Juudean kuningaskunnan. Herodesten hallitsijasuvun aikana Juudea joutui Rooman valtaan.
Varsinainen historia
Juutalaiskuninkaiden jälkeen aluetta hallitsi lähinnä juutalaisiin vihamielisesti suhtautuneita hallitsijoita. Rooman valtakuntaa vastaan juutalaiset nousivat kaksi kertaa juutalaissotien nimellä tunnettuun kapinaan, ensin vuosina 66-70 (Vuonna 70 Jerusalemin temppeli tuhoutui) ja myöhemmin Bar-Kokhban johdolla vuosien 132-135 aikana. Molemmilla kerroilla roomalaiset kukistivat kapinat ylivoimaisesti. Kauan ennen juutalaissotia oli juutalaisia asunut runsaasti muualla kuin Israelissa, mutta kapinoiden jälkeen roomalaiset pakottivat loputkin juutalaiset eri puolille valtakuntaa. Roomalaiset alkoivat käyttää Israelin entisestä alueesta nimeä Palestiina, joka johtui rannikolla aikoinaan asuneista filistealaisista.
Rooman valtakunnan hajottua Palestiina joutui ensin Bysantille, mutta arabit valloittivat sen vuonna 638. Näistä ajoista 1900-luvulle saakka enemmistö maan asukkaista oli ollut arabeja. Välillä maa oli jonkin aikaa ristiretkeläisten hallussa, mutta muslimit valloittivat sen aina takaisin. Sitä hallitsivat useat eri hallitsijat, kunnes sen valloitti vuonna 1517 osmanien valtakunta, johon se kuului aina vuoteen 1917. Sen jälkeen Israel kuului Britannian mandaattialueeseen, kunnes maa itsenäistyi vuonna 1948.
Vuonna 1956 Egypti päätti ottaa Britannian ja Ranskan omistaman Suezin kanavan omaan omistukseensa ja siitä seurasi Suezin kriisi. Myöhemmin vuonna 1967 Egypti saartoi Israelin laivaliikenteen Punaisellamerellä, poisti rauhanturvaajat alueelta ja siirsi tankkeja ja satoja
Palestiina ja Israel ovat yrittäneet saada rauhaa aikaan jo monia kymmeniä vuosia. Ensimmäisen intifada (palestiinalaisten kansannousu) puhkesi joulukuussa 1987 ja päättyi vasta vuonna 1993, kun maat allekirjoittivat Oslon sopimuksen. 2000 käynnistyi Toinen intifada, kun Oslon sopimuksesta oli lipsuttu liikaa. Sen seurauksena Israel rakentaa turva-aitaa rajalle. Haagin kansainvälinen tuomioistuin on tuominnut aidan ja vaatinut sen purkamista.
Nykyaika ja talous
Israelissa vallitsee parlamentaarinen demokratia. Vuoden 2009 vaaleissa parhaiten menestyivät oikeistopuolueet, ja hallitus muodostettiin Benjamin Netanjahun johdolla. Likud-hallitusta tukivat Työväenpuolue, Yisrael Beiteinu ja Shas. Eniten huomiota herätti arabivastaisista lausunnoistaan tunnettu ja rasistiksi leimattu Avigdor Lieberman, joka toimii maan ulkomisterinä. Lieberman sanoutui irti kahden valtion
ratkaisusta ja julisti kahden valtion ratkaisun, Annapolin, mitättömäksi.
Vuonna 2010 Gazaan matkalla olleen kansainvälisen avustussaattueen siviiliuhreja tuottanut valtaus 31. toukokuuta 2010 sai osakseen jyrkkää arvostelua. Monet valtiot tuomitsivat Israelin puolustusvoimien toimet, mukaanlukien Israelin naapurimaat, EU, Espanja, Iso-Britannia, Kiina, Kreikka, Ranska, Saksa ja Suomi.
Maan talous voi hyvin, vaikka sillä ei ole paljon luonnonvaroja. Israelissa tehdään paljon elektroniikkaa, jonka takia sitä on kutsuttu Lähi-Idän Piilaaksoksi. Siellä on myös paljon raskasmetallituotantoa (aseteollisuutta). USA takaa Israelille hurjia summia rahaa (yli 50% ulkomaan velasta). Israel saa myös "korvauksia" Saksalta natsi-ajan rikoksien takia.
Väestö ja uskonnot
Israel on ainoa valtio maailmassa, jossa enemmistö väestöstä on juutalaisia. Maan itsenäistymisestä 1948 lähtien väestö on lähes kymmenkertaistunut. Israelin 7,4 miljoonaa asukasta muodostavat värikkään etnisten taustojen, elämäntapojen, uskontojen, kulttuurien ja perinteiden kirjon. Tänä päivänä väestöstä noin 81,5 % on juutalaisia. Ei-juutalaisia, joista suurin osa on arabeja, on noin 18,5% maan väestöstä. Alueen palestiinalaiset haluaisivat oman valtionsa takaisin (Ennen Israelia siellä oli Palestiina)
Israelin uskonnolliset juutalaiset (ns. ääriuskovaiset) jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään: noin 12 % pidetään haredijuutalaisina (ns. ääriortodokseina) ja noin 9 % pitää itseään uskonnollisina sionisteina. Haredit pyrkivät elämään Mooseksen ajan tapojen mukaan ja suhtautuvat periaatteessa epäluuloisesti jopa Israelin valtioon, koska perinteisen juutalaisen käsityksen mukaanhan Israelin tulisi syntyä vasta Messiaan tullessa. Nykyisin haredit ovat entistä kiinnostuneempia politiikasta ja pyrkivät "juutalaistamaan" yhteiskuntaa. Heidän tavoitteenaan on uskonnolliseen lakiin perustuva Toora-valtio. Haredien vaikutusvalta kasvaa heidän väestöosuutensa kasvaessa korkean syntyvyyden ansiosta. Noin 43 % ihmisistä on maallistuneita eli hiloneita, joista 53 % ilmoittaa uskovansa Jumalaan. Kaikista Israelin juutalaisista 65 % uskoo Jumalaan ja 5 % ilmoittaa olevansa uskonnottomia. Kaikista israelilaisista 78 % viettää sapattia.
Israelin arabeista 82,3 % on muslimeja, 9 % kristittyjä ja 8,5 % druuseja. Lähes kaikki muslimiarabit ovat sunnimuslimeja, ja suurin osa asuu maan pohjoisosissa. Kolmeenkymmeneen heimoon kuuluvat beduiiniarabit ovat myös muslimeja ja asuvat harvakseltaan eteläosien aavikoilla. Beduiinit ovat jo yleisesti lopettamassa beduiinielämää ja siirtymässä työvoimaan. Arabikristittyjä asuu Nasaretissa, Shfar'amissa ja Haifassa. Pohjoisissa kylissä asuu noin 3 000 adygeialaista, jotka ovat sunnimuslimeja, eivät kuitenkaan arabeja, eivätkä he kuulu muiden muslimien yhteisöihin. Human Rights Watchin mukaan Israelin arabeihin kohdistuu maan sisällä syrjintää muun muassa koulutuksessa.
Väestötiedot
vuonna 2006
Ikärakenne
0–14-vuotiaita 26,3 %
15–64-vuotiaita 63,9 %
yli 64-vuotiaita 9,8 %
Keski-ikä
29,6 vuotta
Väestönkasvu
1,18% / vuosi
Syntyvyys
Kuolleisuus
Lapsikuolleisuus
Nettomaahanmuutto
Eliniänodote
miehet: 77,33 vuotta
naiset: 81,3 vuotta
aikuisväestössä
Lukutaitoisia
Maantiede
Israel sijaitsee Lähi-idässä. Lännessä sitä ympäröi Välimeri, idässä niin kutsuttu Iso hautavajoamaja etelässä Punainenmeri. Israelilla on rajat Libanonin, Syyrian, Jordanian ja Egyptin kanssa. Koillisessa Israelissa sijaitsee Golanin kukkulat sekä lumen ja jään
Israelin ilmasto on välimerellinen maan etelä- ja pohjoisosien autiomaita lukuun ottamatta, joista suurin on Negevin autiomaa. Israelissa esiintyy hiekkamyrskyjä keväästä kesään. Maassa on kuuma sateeton kesä ja kesään verrattuna lyhyt, viileä ja sateinen talvi. Ilmasto vaihtelee maan sisällä sijainnin ja Välimeren läheisyyden mukaan. Elokuu on kuukausista kuumin, keskilämpötilat vaihtelevat 18°C–38°C tienoilla. Sateet ovat yleensä rankkasateita, jotka aiheuttavat eroosiota sekä tulvia. Mutta esimerkiksi talvella vesi saattaa tulla lumena maan keskiosan ylämailla, kuten Jerusalemissa. Maan viljellyimmillä alueilla sataa vettä jopa yli 300 millimetriä vuodessa. Israelin maasta on viljeltävää noin kolmasosa.
Kulttuuri
Israel on monikulttuurinen ja -kielinen yhteiskunta, jossa on monia etnisiä ryhmiä ja uskontokuntia. Keskeinen asema kulttuurissa on juutalaisilla juhlilla ja perinteillä. Israelin kulttuuri on saanut vaikutteita eri alueilta muuttaneiden juutalaisten, esimerkiksi sefardi- ja
Jerusalem
Jerusalem, Pyhä Kaupunki, on kaupunki, jota kuvaa antiikin ja modernin sekä pyhän ja maallisen kohtaaminen. Maailman kolme suurinta monoteististä uskontoa (Kristinusko, Juutalaisuus, Muslimi) ovat tiivisti sitoutuneita Jerusalemiin ja kaupunki toivottaakin tervetulleiksi eriuskoiset pyhiinvaeltajien sankat joukot, jotka ikuisesti hakeutuvat Israelin pääkaupunkiin ja sen pyhäköille. Se on myös paikka, missä eri uskontojen edustajat ovat konfliktissa toistensa kanssa: Se mille uskonnolle kaupunki todellisuudessa kuuluu ei ole ratkaistu. Terrori-iskut ovat osa arkipäivää ja se varjostaakin Jerusalemin aluetta: Kaupunki oli ennen jakautunut kahtia, Itä- ja Länsi-Jerusalemiin. Välissä oli muuri, joka nyt kuitenkin on jo poistettu, mutta silti alueiden välillä on "näkymätön muuri". Erityisesti terroritekoja tekevät palestiinalaiset, jotka ovat menettäneet asuinalueensa Israelin valtiolle ja ovat pakolaisia omassa maassaan Palestiinassa.
Lähteet
Wikipedia:
Israel
Israelin kuningaskunta
Israelin historia
Suezin Kriisi
Go Israel
Toni L2